Kysymyksiä ja vastauksia hoidon jatkuvuudesta

1. Mitä hoidon jatkuvuus tarkoittaa käytännössä?

Potilaan ei tarvitse aloittaa aina alusta omaan sairauteensa ja sen hoitoon liittyvissä asioissa, kun hän ja hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen tuntevat toisensa. Potilas tietää, keneen ottaa yhteyttä terveysongelmissa ja yhteydenpidossa voidaan turvallisesti käyttää erilaisia viestintäkanavia. Potilaan aikaa säästyy, kun pienemmät asiat voidaan hoitaa ilman tapaamisia, esimerkiksi suojatulla viestiyhteydellä.

2. Miten hoidon jatkuvuus vaikuttaa potilastyytyväisyyteen?

Pitkäkestoisessa hoitosuhteessa kehittyy molemminpuolinen luottamus, joka puolestaan lisää potilaan kokemaa turvallisuutta ja tyytyväisyyttä saamaansa hoitoon.

3. Vaikuttaako hoidon jatkuvuus taudinmääritykseen?

Hyvin suuri osa taudinmäärityksestä perustuu tietoon siitä, mitä oireita potilaalla on ja millaisia terveysongelmia hänellä on aikaisemmin ollut sekä erilaisten riskitekijöiden olemassaoloon. Luottamuksellisessa hoitosuhteessa potilas uskaltaa ottaa esille myös vaikeiksi kokemiaan asioita. Potilaalla saattaa olla mitättömän tuntuisia oireita tai ongelmia, jotka voivat olla olennaisia lääkärin päättelyketjun kannalta. Tyypillisesti terveysongelmat näyttäytyvät alkuvaiheessa epämääräisinä oireina, jotka vasta ajan myötä saavat taudin muodon – tai väistyvät itsekseen. Saman ammattilaisen tekemä seuranta on siten oleellista taudinmäärittämisessä.

4. Kuinka jatkuvuus liittyy hoidon tuloksiin?

Luottamuksellisessa suhteessa hoitoa suunnitellaan yhdessä. Hoidon suunnittelu yhdessä ei riitä, sillä vain toteutunut hoito on tehokasta. Potilaan valmius ottaa vastaan lääketieteellisiä ohjeita ja neuvoja lisääntyy pitkäkestoisessa hoitosuhteessa. Oman hoidon suunnitteluun osallistuminen puolestaan lisää sitoutumista sen toteuttamiseen. Esimerkiksi diabeteksen, kohonneen verenpaineen ja tuki-elimistön ongelmien hyvä hoito vaatii lähes aina potilaalta motivaatiota ja omaa ponnistelua. Uusien elintapojen haltuun otto vahvistuu hyvässä hoitosuhteessa.

5. Monia sairauksia pystytään ehkäisemään ennakolta, miten hoidon jatkuvuus auttaa ennaltaehkäisyssä?

Kun hoitava taho tuntee ihmisen käyttäytymistavat ja erityisesti muutoksessa tarvittavat voimavarat, niin esimerkiksi terveellisempien elintapojen miettiminen yhdessä helpottuu ja vähittäinen, pysyvä muutos elintavoissa käynnistyy helpommin.

6. Miten sitten sairauksista kuntoutuminen, auttaako hoidon jatkuvuus siinä?

Kuntoutumisen tiellä tarvitaan isoja tavoitteita sekä pienempiä välitavoitteita. Tavoitteeseen pääseminen motivoi kuntoutujaa. Yhdessä ennestään tutun ammattilaisen kanssa tavoitteet saadaan helpommin mitattaviksi, konkreettisiksi elämässä näkyviksi asioiksi.

7. Mitä hoidon jatkuvuus merkitsee lääkärin työssä?

Työ on mielekästä, kun potilaat ovat tuttuja, jolloin voidaan jatkaa siitä, mihin edellisellä kerralla päästiin. Aikaakin säästyy, ja erilaisten todistusten ja lähetteiden tekeminen helpottuu. Hoidon tulokset näkyvät konkreettisesti ja sen myötä oma osaamisen karttuu. Hoidon onnistumiset ja epäonnistumiset voidaan puolestaan käsitellä silmäkkäin potilaan kanssa.

8. Entä jos potilaalla on monia hoitavia tahoja?

Kun potilaan hoitoon osallistuu useampia tahoja, on tärkeää, että on potilaan hoidon kokonaisuus on potilaalle tutun terveydenhuollon ammattilaisen tiedossa. Varsinkin, jos potilaan omat voimavarat ovat vähäiset tai hoito on monimutkaista, tarvitaan potilaan hoidon kokonaisuuden hyvin tuntevaa ammattilaista. Siirtyminen hoitopaikasta toiseen on sujuvaa ja turvallista, kun vastuuhenkilö on tuttu ja kaikkien hoitoon osallistuvien tiedossa.

9. Miten tiedon välittyminen eri hoitotahojen kesken varmistetaan?

Yhteistyön varmistamiseksi ja hyvän hoidon toteuttamiseksi laaditaan yleensä hoitosuunnitelma yhdessä potilaan kanssa huomioiden erityisesti potilaan omat tarpeet ja tavoitteet. Hoitosuunnitelma turvaa hoidon jatkuvuutta ja tukee potilaan omahoitoa. Hoitosuunnitelman päivittämisen vastuu on tyypillisesti hoidosta vastaavalla ammattilaisella. Hoitosuunnitelma jaetaan tavallisesti kaikkien hoitoon osallistuvien tahojen kanssa.

10. Millaisia taloudellisia ulottuvuuksia hoidon jatkuvuudella on?

Monissa terveysongelmissa saman ammattilaisen tekemä seuranta säästää potilasta ”varmuudeksi vuoksi” tehdyiltä tai toistetuilta tutkimuksilta. Muihin sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteisiin tehtäviä lähetteitä voidaan jopa välttää tutun potilaan vanhastaan tunnetussa terveysongelmassa. Näissä tilanteissa lääkäri pystyy helposti konsultoimaan puhelimitse muita tahoja potilasturvallisuuden vaarantumatta. Jos aikaisempaa tuntemusta ja seurannan mahdollisuutta ei ole, potilas lähetetään herkästi sairaalaan, erityisesti ilta- ja yöaikana.

Myös oireen mukaisten lääkkeiden, kuten esimerkiksi kipulääkkeiden käyttö, on vähäisempää pitkäaikaisessa hoitosuhteessa.

Pin It on Pinterest

Share This