Haluamme kaikki pysyä terveenä, ja ennaltaehkäisyn tarkoitus on estää sairauden syntyä. Rokotukset, tupakoinnin ja alkoholikäytön rajoittaminen sekä liikunnan edesauttaminen ovat tuoneet väestölle monta elinvuotta, mutta emme tiedä kenen terveys on säästynyt.

Yleensä ajatellaan, että jos sairastua pitää, niin tauti on parasta löytää varhaisessa vaiheessa. Onko näin? Seulatutkimuksilla pyritään löytämään hoidettavissa olevia sairauksia mahdollisimman varhain. Sairauksia joihin hoitoa ei ole, ei kannata seuloa. Kuinka moni haluaa saada tiedon, että tulevaisuus tuo tulleessaan taudin, johon ei ole hoitoa?

Hoidolla on aina haitta, ja lääketieteen eettinen peruspilari on, että hoidon haitta ei saa olla suurempi kuin sairauden aiheuttama. Vasta vuosien seurannan jälkeen tiedämme väestötasolla, oliko sairauden löytäminen tärkeää. Yksilötasolla emme ehkä ikinä tiedä kenen sairaus olisi pysähtynyt itsestään, ja kuka olisi menehtynyt ilman hoitoa. Myös lääkityshaittaa on vaikea ennustaa. Lääkkeille ilmoitetaankin ns. NNT- number needed to treat -luku. Montako potilasta pitää hoitaa, jotta yksi hyötyy? Lääkkeelle ilmoitetaan myös haittaa kuvaava NNH- number needed to harm luku.

Tutkimustieto lisääntyy. Esimerkiksi eturauhassyöpää saatetaan seurata pitkään ilman hoitoa. Vuosia sitten onkin jo todettu, että eturauhassyövän suuntaamaton PSA-seula ei tuo toivottuja terveitä elinvuosia. Tanskassa on keskusteltu, tulisiko rintasyöpäseulonnasta luopua? Aikanaan seulat vähensivät kuolleisuutta, mutta hoidon ja hyödyn suhdetta punnitaan uudestaan. Hoitokäytäntöjä on hyvä tarkastella välillä, ja seulan järjestelyn pitää olla niin hyvä, että tutkimuksiin osallistuvat kaikki, ei vain itsestään hyvin huolta pitävät terveet ihmiset.

Joskus ajatus kannattaa laajentaa. On esimerkiksi esitetty, että tupakoitsijoilta voisi seuloa keuhkokuva säännöllisesti. Käyttämällä sama raha tupakoinnin lopettamisen tueksi saisimme jo hyvää aikaiseksi. Asioilla on aina monta puolta, ja sairauden varhainen löytäminen ei ole aina sama kuin terveyden edistäminen.

Annika Kolster, yleislääketieteen erikoislääkäri. Terveyskeskuslääkäri, Espoon terveyskeskus- Tapiolan terveysasema