Ahdinko perusterveydenhuollon toimijoiden keskuudessa kasvaa, niin nuoret kuin kokeneemmatkin kollegat kuormittuvat ja ylilääkärit kokevat olevansa puun ja kuoren välissä vaadittaessa jonojen lyhentämistä tilanteessa, jossa toimintojen kehittäminen ei onnistu vajaalla miehityksellä pyristeltäessä.

Erikoislääkärikoulutus on isojen uudistusten edessä. Valintamenettelyä valmistellaan ja koulutusta ollaan viemässä osaamisperustaiseksi. Tavoitteena molemmissa kouluttaa motivoituneita ja oikealle erikoisalalle päätyneitä päteviä ja osaavia erikoislääkäreitä.

Laskimme KYS-erva alueella koulutuspaikkatarvetta perusterveydenhuollossa tällä hetkellä. Itä-Suomen yliopistosta valmistuu noin 150 lääketieteen lisensiaattia vuosittain ja laskimme, että puolet heistä suorittaisi kaikille erikoisaloille sisältyvän 9kk terveyskeskuskoulutuksen minimimääräisenä ja puolet yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) 18kk terveyskeskuksessa. Tästä keskimääräiseksi terveyskeskuskoulutusjaksoksi saadaan 13,5kk ja näin ollen paikkatarve 170 YEK/9kk koulutuspaikkaa. Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutukseen otetaan tällä hetkellä noin 30 opiskelijaa vuositasolla. Koulutuksen runkokoulutusvaihe tapahtuu usein YEK-koulutuksessa ja kaksi vuotta eriytyvän vaiheen koulutuksesta sairaalassa. Näin ollen kahden vuoden eriytyvän vaiheen koulutuspaikkoja terveyskeskuksissa tulisi olla 80 sillä logiikalla, että erikoislääkärikoulutus kestää yleensä noin 8-10 vuotta. Koulutuspaikkatarve yhteensä KYS erva-alueella olisi näin 250.

Tällä hetkellä koulutettavat lääkärit ovat samanlaista työvoimaa terveyskeskuksissa kuin kokeneet lääkärit ja järjestelmä odottaa heiltä samanlaista työpanosta kuin muiltakin lääkäreiltä. Käytännössä tämä ei toimi ja tulevaisuudessa koulutuksessa olevalta lääkäriltä ei voida vaatia yhtä suurta työpanosta potilaiden hoidossa. Lääkäriliiton suositus sopivaksi väestökooksi kokeneelle lääkärille on noin 1500 potilasta, josta koulutettavan lääkärin hoidettavaksi voitaisiin ajatella noin 1000 potilasta. Nämäkin väestömäärät voivat olla liian suuria tulevaisuudessa, jos esimerkiksi nykyisin työterveyshuollossa hoidetut potilaat siirtyvät perusterveydenhuollon potilaiksi.

Henkilökohtaista koulutusta YEK-vaiheen lääkäreillä tulee olla viikkotasolla kaksi tuntia ja erikoislääkäreillä tunti viikossa. Sen lisäksi koulutettavilla tulisi olla mahdollisuus perehtyä kirjallisuuteen sekä käydä koulutuksissa. Tämä sama aika menee kouluttajalääkäreiltä kouluttamiseen sekä tapaamisten valmisteluun, jolloin lääkäreiden lisätarve potilaiden hoitoon on kolme tuntia viikossa ja käytännössä 8 %.

Näistä taustatiedoista laskien KYS-erva alueen 815 093 väestölle tarvittaisiin perusterveydenhuollon avovastaanotolle 680 lääkäriä. 250 koulutettavaa lääkäriä voisi hoitaa 250 000 väestöstä ja loppuväestön hoitamiseen tarvitaan 377 lääkäriä. Koulutuksesta tuleva 8 % lisätarve huomioiden päästään tuohon 680 lääkäriin.

Tekemämme selvityksen mukaan alueellamme on tällä hetkellä hieman yli 500 lääkärin vakanssia perusterveydenhuollon avovastaanottokäytössä julkisella puolella. Vaje on siis huomattava ja selittää helposti tuon alussa esitetyn ahdingon. Olisiko jo aika tarttua toimeen ja oikeasti vahvistaa perusterveydenhuoltoa?

Nina Tusa
kliininen opettaja ja yleislääketieteen erikoislääkäri
Itä-Suomen yliopisto ja Siilinjärven terveyskeskus